A. E. Brehmin klassinen luonnonkuvaus vie lukijan Pohjolan ankaraan ja runolliseen maisemaan, jossa vuoristo, meri, vuonot ja saaristo elävät tiiviissä yhteydessä ihmisen arkeen. Teos yhdistää luonnonhistorian, maantieteellisen havainnoinnin ja matkakuvaelman tavalla, joka tekee talven, keskikesän valon ja saariston hiljaisen kauneuden lähes käsinkosketeltaviksi. Samalla se näyttää, miten meri on monille elinkeino, pesimärauha on hauras ja elämä rakentuu sopeutumisen, työn ja luonnon kiertokulun varaan. Erityisen vaikuttavasti teos tarkastelee haahkaa, arktisen meren omaleimaista asukasta. Sen sukeltajanlahjat, uskollinen pariside, pesimäpaikkaan palava vaisto ja emon tinkimätön huolenpito piirtävät kuvan linnusta, jonka elämä on yhtä aikaa haavoittuvaa ja sitkeää. Pesimäsaarilla näkyvät myös ihmisen, lokkien ja rantaharakkojen muodostama vilkas ekologia sekä se ristiriita, jossa untuvat, munat ja muu saalis ovat sekä luonnon ihmeitä että taloudellista arvoa. Lopuksi katse laajenee apinoihin, joiden yhteisöllisyys, hierarkia ja arjen rytmi tarjoavat vertailupinnan myös ihmisen käyttäytymiseen. Tämä painos on täysin restauroitu modernilla ladonnalla ja räätälöidyllä kansikuvalla.

À propos de l'auteur

Brehm, Alfred Edmund

Alfred Edmund Brehm (1829–1884) oli saksalainen luonnontutkija, eläintieteilijä ja kirjailija, jonka elämä kulki nuoruuden tutkimusretkistä laajoihin tieteellisiin ja kirjallisiin hankkeisiin. Hän syntyi oppineeseen papin perheeseen ja kasvoi aikana, jolloin Euroopassa heräsi voimakas kiinnostus luonnon järjestelmälliseen tutkimiseen ja kaukaisten alueiden eläimistöön. Matkat Pohjois-Afrikkaan, Espanjaan, Skandinaviaan ja Venäjälle antoivat hänelle ainutlaatuisen kokemuspohjan, jonka varaan hän rakensi uransa tunnetuimpana eläinten kuvaajana. Brehmin merkittävin saavutus oli hänen kykynsä yhdistää tarkka havainto, tieteellinen tieto ja elävä kerronta tavalla, joka teki luonnontiedosta ymmärrettävää laajalle yleisölle. Hänen kirjoituksissaan eläimet eivät ole vain luokittelun kohteita, vaan osa suurempaa luonnon kokonaisuutta, jossa näkyvät sopeutuminen, vaisto, ympäristön vaikutus ja ihmisen vastuu. Juuri tämä tekee hänen ajattelustaan yhä ajankohtaista: nykyisessä luontokadon, ilmastonmuutoksen ja eläinten hyvinvointia koskevan keskustelun ajassa Brehmin teokset muistuttavat, että luonnon tunteminen on myös sen arvostamista. Hänen perintönsä elää edelleen luonnonkirjoittamisen ja popularisoivan tietokirjallisuuden perinteessä, ja hän kuuluu niihin tekijöihin, jotka auttoivat tekemään eläinmaailmasta kiinnostavan ja ymmärrettävän tavallisille lukijoille. Brehmistä nauttivat erityisesti luonnosta, eläimistä, tutkimusmatkoista ja klassisesta tietokirjallisuudesta kiinnostuneet lukijat.